Tukipalvelu


support.inschool.fi(at)visma.com

Yleissivistävä koulutus
Puh. 06 320 2500

Ammatillinen koulutus
Puh. 06 320 2510

Ammattikorkeakoulutus
Puh. 06 320 2550


Kundsupport


support.inschool.fi(at)visma.com

Allmänbildande utbildning
Tfn 06 320 2520

Yrkesutbildning
Tfn 06 320 2510

Yrkeshögskoleutbildning
Tfn 06 320 2550

printer.png

Tutkintouudistus ja työjärjestysten teko

    Tutkintouudistuksen myötä opetussuunnitelmissa siirryttiin suuriin, jopa 40 osp laajuisiin tutkinnon osiin. Käytännön opetusjärjestelyiden suunnittelu on usein mahdotonta näin suurien "palikoiden" avulla, vaan halutaan suunnitella täsmällisesti, kuka opettaja opettaa minkäkin osuuden, milloin ja missä paikassa. Kun tutkinnon osat jaetaan pienempiin osioihin, saadaan opetusjärjestelyt ilmaistua täsmälleen sellaisena, kuin ne käytännössä toteutetaan. Jokaisen oppitunnin todellinen pitäjä, todellinen pitopaikka, todellinen kesto ja aihe selviävät työjärjestyksestä.

    Osiin jakamisen vaikutukset

    Pienempiin osiin jakaminen ei heijastu millään tavalla esim. tutkintotodistuksiin tai muihin asetuksella määrättyihin asioihin. Osiin jako on ainoastaan oppilaitoksen oma, sisäinen apu opetusjärjestelyiden suunnittelussa.

    Työjärjestysten teon kannalta ei ole järkevää käyttää jopa 20-40 osaamispisteen laajuisia osia, sillä:

    • Opiskelijalle ei kerry osaamispisteitä ennen kuin koko tutkinnon osa on suoritettu. Kela seuraa opiskelijoiden edistysmistä, ja osaamispisteitä tulisi kertyä riittävästi joka vuosi - ei 0 osp ensimmäisenä vuonna ja 180 osp viimeisenä. Myös opintosuoritusote pysyy "tyhjänä", jolloin esim. kesätöiden haku voi olla hankalaa.
    • Tutkinnon osasta halutaan todennäköisesti antaa jonkinlaista väliarviointia. Jos väliarvioiti merkitään tutkinnon osan kohdalle, tulkitaan koko tutkinnon osa suoritetuksi. Kun osa jaetaan pienemmiksi osioiksi, voi jokaiseen merkitä sitä koskevan arvioinnin ja opiskelijatiedoissa säilyy niin 1. kuin 2. kerran arviointi.
    • Jos tutkinnon osassa on arvosana tai suoritusmerkintä, ei sitä oletuksena siirretä Kurreen. Tällaisten tutkinnon osien siirtäminen jää käyttäjän käsityöksi. Parempi tapa on antaa väliarviointi erillisiin osiin, jolloin vain suorittamatta olevat osat siirtyvät Kurreen.
    • Tutkinnon osaa opettaa todennäköisesti useampi eri opettaja. On järkevämpää merkitä jokaiselle opettajalle vain oma osuus, kuin kaikille opettajille koko 40 osp. Opettajien työmäärien seuranta vaatii, että kullekin on merkitty vain se, mitä hän todella opettaa.
    • Tutkinnon osaan mahtuu monenlaista aihetta. Niin opettajan, opiskelijan kuin huoltajankin kannalta on kuvaavampaa, että työjärjestyksessä lukee ensin 4 viikkoa ”Raudoitustyöt”, sitten 6 viikkoa ”Eristeet”, sitten 3 viikkoa ”Viemäröinti” jne. kuin että koko vuoden -tai useamman vuoden- ajan työjärjestyksessä lukisi pelkkä ”Perustustyöt”. Jos nimiä ei haluta muuttaa, voi osituksen tehdä nimillä ”Perustustyöt 1”, ”Perustustyöt 2” jne. Numeroin avulla on helpompi hahmottaa, että jokin on tullut valmiiksi, on edistytty, kolmasosa on suoritettu.
    • Opetustilojen varaaminen 20-40 osp:n osuudelle ei ole käytännöllistä. Tiloja tarvitaan todennäköisesti useampia: Raudoitustöiden luokkaopetus pidetään salissa A202, viemäröinnin opetukseen taas sopii paremmin työpaja B330. On järkevämpää merkitä jokaiselle aiheelle oma opetustilansa eikä monta eri tilaa tutkinnon osalle.
    • Tiloja ja muita resursseja ei välttämättä haluta lyödä lukkoon koko vuoden/usean vuoden osalta, vaan halutaan tehdä ainoastaan 1. jaksoa koskevat tilavaraukset. Kun tutkinnon osa on jaettu pienempiin, opettaja- tai aihekohtaisiin osioihin, voi varauksetkin tehdä täsmällisesti eikä opetustilojen työjärjestyksiin tule turhia varauksia ja tyhjäkäyntiä. Esim. työssäoppimisjaksojen ajaksi vapautuvat opetustilat näkyvät ohjelmasta selkeästi.

    Suosittelemme, että tutkinnon osat jaettaisiin pienempiin palasiin sekä Primuksessa että Kurressa. Jos Primuksessa halutaan välttämättä käyttää pelkkiä tutkinnon osia, kannattaa ne jakaa edes Kurressa pienemmiksi osiksi.